Julkaistu 20.05.2024

Mikkelin Melojiin kahdeksan uutta melontaohjaajaa

Seuraan lisää tietoa ja osaamista

Melapirtillä järjestettiin viikonloppuna melontaohjaajakurssi, jonka lopulta suoritti kahdeksan seuran jäsentä. Kurssin vetäjänä toimi Kai Lindqvist Suomen melonta- ja soutuliitosta (kuva yllä). Lämmin kesäsää suosi ja fiilis oli hyvä lähteä perjantai-illan teoriaosuuden ja retkivalmistelujen jälkeen lauantaiaamun käytännön osuudelle, melontaretkelle Linnamajalle.

Kurssilaiset Linnamajan terasilla. Seuran mökki on loistava kohde melontaretkille ja -kursseille.

Melontaohjaajakurssia ennen kurssilaiset pääsivät harjoittelemaan huhtikuussa sunnuntaiaamuisin seuran vuoroilla melontatekniikkaa, pelastautumista ja kanootin monipuolista hallintaa Naisvuoren uimahallin niin ihanan lämpöisessä vedessä. Rohkeimmat opettelivat jo eskimokäännöstä kokeneen koskimelojan Seppo Sairasen opastuksella. Sami Neuvosen ahkeruus ja uutteruus palkittiin, eskimo pyörähti niin poolo- kuin retkikajakilla. Poololla vielä ilman melaakin. Hienoa Sami!

Kurssille osallistumiselle oli edellytyksenä Meloja2 -taitotestin suorittaminen, joka järjestettiin Melapirtillä reilut puolitoista viikkoa ennen varsinaista koulutusosuutta. Tuolloin vesi oli vielä erityisen raikasta, seitsemän asteista, mikä loi varsinkin pelastautumisharjoituksiin oman jännityksensä. Urheasti ja erityisen sinnikkäästi kurssilaiset siitä selvisivät. Taitotestin vastaanottajat Carita Tanskanen ja Jarkko Heikkonen korostivat harjoittelun merkitystä. Kesän lämpimillä vesillä on yhdessä miellyttävämpää ja hieman helpompikin kerrata opittua.

Perjantai-illan teoriaosuudessa korostettiin melontaturvallisuutta.  Laadittiin yhteinen turvallisuussuunnitelma lauantain retkiosuutta varten. Tehtiin riskianalyysi ja pohdittiin melontaturvallisuuteen liittyviä välineitä ja kalustoa. Lisäksi koulutuksen vetäjä Lindqvist kertasi Melapirtin rannassa erilaisia pelastautumistapoja kaatuneesta kanootista takaisin kanoottiin ja rannalle. Kurssin mediavelho Anna Haapalainen sai opit nauhoitettua. Niistä myöhemmin lisää myös muun seuraväen iloksi ja melontaturvallisuuden lisäämiseksi. 

Lauantaiaamuna aloitetiin hyvissä ajoin kanoottien pakkaaminen, jonka muille kurssin jäsenille pääsi opettamaan Paukkulan nuorisopiston opettaja Tommi Närhi. Närhen osuvat sanavalinnat tekivät vaikutuksen osallistujiin ja näin kanootit saatiin pakattua päivän toiminnallista koulutusosuutta varten.  Kukin osallistuja oli saanut kurssisisältöön kuluvan opetustehtävän, joista pääosin päivän koulutus muodostui. Opetettiin, harjoiteltiin ja käytiin yhdessä läpi erilaiset huomiot opetukseen ja opiskeltavaan taitoon tai asiaan liittyen.

Kanootin pakkaaminen kannattaa tehdä huolella. Vesillä tavaroiden etsiminen on aina haastavaa.  

Tauot ja isot eväät kuuluvat melontaretkiin ja -kouluksiin oleellisina osina. Rantakyyhky avasi ovensa ennenaikaisesti huomattua rannassa melskaavat ohjaajakurssilaiset, mikä ilahdutti heitä kovasti. Kurssin vetäjää sen sijaan ihmetytti savolaisten tapa ottaa lungisti ja jatkuvasti juoda kahvia. Matka jatkui Kyyhkylänselkää pitkin Siikasalmeen ja sieltä kohti Linnamajaa, seuran kesämökkiä, missä odottivat sauna, nuotio ja kahvit valmiina. Oli toisen tauon vuoro.

Rantakyyhky on loistava kohde pienelle päiväretkellä Melapirtiltä (vain 6 km suuntaansa).

Paluumatkalla harjoiteltiin erilaisia yllättäviä tilanteita, joita kurssinvetäjä Lindqvist oli kehitellyt. Kurssilaiset pääsivät pelastaman muun muassa kahta yhtä aikaa veteen joutunutta melojaa ja hinaamaan sairaskohtauksen saanutta kanootissa istuvaa melojaa. Näistäkin selvittiin, mutta jäi opittavaakin. Kurssilla saatiin kokea, että ryhmän hallinta vesillä on aina haastavaa. Joukkoon mahtuu aina yksi huonokuuloinen tai innokas, joka tahtomattaankin haluaa edetä omaa vauhtia. Tällaiset asiat melontaohjaajan on hyvä ennakoida, ja sopia ryhmälle pelisäännöt, yhteiset merkit ja nimetä kärkimeloja ja peräpään valvoja.

Yllättävissä tilanteissa yhteistyö on voimaa

Kun päivä oli kääntynyt iltaan, kurssilaiset saapuivat Melapirtin rantaan loppupalautetta ja todistusten jakoa varten. Tunnelmaa kohottivat seuramme jäsenen rannalla järjestämät synttärijuhlat, johon oli kokoontunut paljon iloisia nuoria ihmisiä juhlimaan sankaria yhteisen ohjelman äärelle. ”Tällä kurssilla sai paljon henkilökohtaista ohjausta ja itsellekin tuli uusia oivalluksia melomiseen”, tuumi Johanna Riipinen kurssin antia.  ”Tällä kurssilla oli hienoa porukkaa koossa ja hauskaa oli”, iloitsi Tommi Närhi. ”Opin ainakin sen, että yllätyksiin on syytä varautua vesillä ja silmät pitää olla selässäkin”, jatkoi Närhi.

Kurssin loppupalaute pidettiin kanooteissa Melapirtin rannassa.

Seura iloitsee, ja onnittelee uusia melontaohjaajia. Seuran kehittäminen edellyttää innostusta ja osaamista. Sitä kurssi antoi varmasti meille kaikille.  


Seuran uudet melontaohjaajat:
Anna Haapalainen, Johanna Riipinen, Jussi Haapalainen, Auli Pietarinen, Jouni Laaksonen, Sami Neuvonen, Tommi Närhi ja Lassi Pöyry, ja kurssin jo toistamiseen käynyt Heikki Turunen.