Julkaistu 05.06.2025

Keisarin jalanjäljillä

Melontaretki Mäntyharjulla 23.-25.5.2025

Keisarinlähteenkierros on 50 km mittainen viiden järven kierros Mäntyharjulla’. Näin sitä kuvien kanssa esittelin syyskokouksessa 13.11.2024 ja jo heti olisi voinut ottaa ilmoittautumisia vastaan, sen verran innokasta väkeä oli kokouksessa. Hyvä niin, se oli ryhmänvetäjänä mukava havaita.

Toukokuinen lähtöpäivä koitti ja keväiseen säähän varustautuneet retkeläiset saapuivat melapirtille hyvissä ajoin. Vielä viimeiset kyydeistä sopimiset ja sitten matkaan. Lähtö- ja paluupisteitä oli kaksi, lyhyemmän ja pidemmän reitin melojille. Lyhyempi reitti lähti Kuomiokoskelta, joten keulat suunnattiin aluksi sinne.


Lähtöä Kuomiokoskelta

Pientä tihkua meille taivaalta sateli, mutta se ei retkeläisten tunnelmaa muuttanut. Kaikki olivat innoissaan hyppäämässä kajakkiin – olisihan tämä monelle kauden aloitusretki!
Pidemmän reitin porukka jatkoi Kuomiokoskelta Mäntyharjun asemalle, jossa toinen reitin
aloituspiste oli.

Tihku väistyi ja tilalle tuli samettisen pehmeä järven pinta, jossa melan vedot jäivät pyörimään kun retkikunta meloi kohti Kallaveden Keisarinlähdettä. Siellä heillä oli tehtävä; viedä lähdevettä lyhyemmän reitin melojille tuliaisiksi. Keisarinlähde on saanut nimensä Keisari Aleksanteri I mukaan. Hän pysähtyi virkistäytymään lähteellä 10.6.1803 tarkastusmatkallaan Venäjän ja Ruotsin raja-alueella.


Keisarinlähde.

Reitti jatkui lähteeltä kohti ensimmäistä leiripaikkaa, Puukonvuorta. Jo kaukaa melojille välkkyi kutsuva nuotio Puukonvuoressa – lyhyemmän reitin porukka siellä piti valkeita. Osa oli kiivennyt Puukonvuoren päälle ihailemaan auringonlaskua. Sinä iltana taivas hehkuikin keisarillisen upeissa väreissä – olipa hienoa olla luonnossa juuri tuona iltana.

Puukonvuori.



Aurinko jo mailleen painui - Puukonvuoren keisarillinen auringonlasku 

Aamulla päästiin kokoontumaan kaikki ensi kertaa yhteen. Sen verran tohinaa ja lähtöhässäkkää vaati kahden eri pisteen lähtö työpäivän päätteeksi, että nyt vasta tuli rauhallinen hetki yhdessä.
 

Tutkimme kartalta päivän reittiä ja ohjeistin kantotaipaleen ylityksestä. Kantotaival on 650 metriä Ylä-Kuhasen ja Herajärven välissä. Kannaksella on kolmet kanoottikärryt, jotka helpottavat kaluston siirtoa huomattavasti. Päivän suunnitelma oli valmis ja taas laitettiin lapaa toisen perään. 


Ylä-Kuhasen rannassa, kanto-osuus alkaa

Luonto oli vasta vienosti heräilemässä kesään. Toukokuinen viileys oli pidätellyt lehtien
puhkeamista ja reitillä se armahti myös yhdellä oleellisella seikalla. Ei hyttysen hyttystä! Olipa oivallinen ajankohta sen puolesta.



Saapuminen Mäntysaareen

Retken toinen leiripaikka oli Mäntysaari Herajärvellä. Paikka on reitin helmi – matala
hiekkapohjainen ja kirkasvetinen järvi, jossa korkean harjanteen omaava saari. On näköalaa, uimarantaa ja rauhaa. Retkeläiset löysivät oitis kukin paikkansa, teltat ja riipparit viritettiin paikalleen ja koitti yhden suomalaisen perustarpeen aika – saunominen. Olimme saaneet järjestettyä saunomismahdollisuuden ja se sopi viileään iltaan kuin nenä päähän. Tyytyväisinä, iltanuotiolla saunan jälkeen istuneina, retkikunta nukahti vain käen jäädessä kukkumaan. 


Yö Mäntysaaressa.



Ryhmäkuva Mäntysaaressa ennen lähtöä


Mäntysaari

Aamulla ilman kosteusprosentti oli lähes 100 ja havaitsimme ahkeran kukkuja-käen olevan hiljaa. Hiljaa porisi myös trangioissa aamupuuro. Kamat pistettiin ripeästi kasaan ja viimeinen etappi alkoi. Mäntysaaresta olikin helppo lähteä kun pitkältä hiekkarannalta pääsevät lähtemään kaikki ihan yht’aikaa. Ennen lähtöä otettiin vielä ryhmäkuva porukasta.

Reitin kolmannelle laavulle, Tainan laavulle, pysähtyivät retkellämme vain lyhyemmän matkan melojat. Heillä jäikin aikaa tutustua laavun kauniiseen ympäristöön. Erityisen hieno paikka on Tainankoski, jota pitkin reitti ei kuitenkaan kulje. Reitti kulkee hieman laavulta eteenpäin ja siellä on reitin toinen kantotaival, Varpasentien ylitys. Ensimmäinen porukka jatkoi takaisin asemalle, osa meloi Levälahteen keskustan tuntumaan.

Paakonlahti, 3. retkipäivä

Reitti ei ole turhaan kehuttu – näin totesivat myös Mikkelin Melojien reitintestaajat. Löytyy kauniita kapeikkoja ja pitkiä kapeita järviä, maisema vaihtuu ja taukopaikkojen välimatkat ovat sopivia.


Kierros kierretty.

Sanna Paasonen, retken vetäjä

Tuoreimmat uutiset