Mikkelin Melojat ry - MiMe

Ratamelonnan lajiesittely
katso myös www.ratamelonta.net

Rata:
1000 metriä pitkällä suoralla yhdeksän yhdeksän metriä leveää poijuilla erotettua rataa. Välimatkamerkinnät 250 metrin välein. Lähtö- ja maalilinjoilla liput. Vesialueen minimi syvyys ratojen kohdalta on 2 metriä.
Kilpailumatkat:
200, 500, 1000 ja 5000 m, joista Olympialaisissa 500 ja 1000 m. 5000 metriä lukuunottamatta loppukilpailuun pääsee jokaisesta kolmesta välierästä kolme nopeinta.
Kanoottimallit:
Kajakit: K-1,  K-2 ja K-4, eli yhden, kahden tai neljän melojan kaksilapaisella melalla istualtaan melottavat kanootit.
Kanadalaiset: C-1, C-2 ja C-4, eli yhden, kahden tai neljän melojan yksilapaisella melalla puolittaisessa polviasennossa melottavat kanootit.
Kanooteille on määritetty minimi paino ja maksimi pituus, jotka riippuvat kaanoottimallista. Kanootin pohjassa ei saa olla sisäänpäin kaarevia pintoja. Näillä rajoituksilla pyritään estämään välineurheilu, jolloin paremmuus kilpailuissa ratkaistaan uheilijoiden eikä välineiden kesken.
Lajivaatimukset:
Melojan tulee hallita kaksi vaativaa välinettä; mela ja kanootti. Tämä asettaa lajitekniikalle korkeat vaatimukset, jonka täydellinen hallinta on vaatimuksena menestymiselle kansainvälisissä kilpailuissa.
Melottavasta matkasta riippuen korostuvan nopeuskestävyys (200m ~ 38 sek) ja anaerobinen maksimikestävyys (500m ~ 100sek  ja 1000m ~ 4min).
Ammattimaisesti harjoitteleva kilpameloja meloo ympärivuotisesti avovedessä. Melontakilometrejä kertyy vuodessa 4000-5500 km ja kokonaisharjoitusmäärä on tunneissa 600-800 h.
Kotimaassa harjoittelevat puoliammattilaiset korvaavat osan melontaharjoitteista hiihtämällä, juoksemalla, mailapeleillä ja allas- tai ergometrimelonnalla.
Ratamelonta on ulkoilmalaji, jossa vaaditaan sopeutumista vaihteleviin keliolosuhteisiin. Suomalaisten menestyminen ratamelonnassa vaatii myös runsasta avovesiharjoittelua talvikaudella lämpimissä maissa.

Ratamelonnassa on Mikkelin Melojissa pitkät ja menestyksekkäät perinteet. Seuran melojat ovat kuuluneet Suomen parhaimmistoon 70-luvun alkupuolelta lähtien ja saavuttaneet lukuisia SM ja PM tason mitaleja sekä maajoukkue edustuksia PM, MM ja Olympia tasoilla. Kaihunharjun suojaamassa Kattilanlahdessa järjestettiin vuosittain 90-luvun lopulle saakka kansalliset kilpailut ja maajoukkueleirejä. Tuulelta suojaisa lahti tarjoaa myös erinomaisen paikan ratakilpamelonnan vaativalle harjoittelulle.
Seuran menestyksekkäimmän kilpamelojan Mikko Kolehmaisen hieno Olympiaura alkoi Los Angelesista 1984, jossa Suomen kajakkinelosissa melonut 20 vuotias nuorukainen saavutti välieräpaikan. Vuonna 1986 Mikko yhdessä Olli veljensä kanssa aloittivat ammattimaisen valmentautumisen vuoden 1988 Soulin Olympialaisiin, jossa sijoituksena oli kajakkikaksikoissa välieräpaikat 500:lla ja 1000:lla metrillä. Menestyksen myötä veljekset päättivät keskittyä melontaharjoitteluun täysipäiväisesti seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Talvet he viettivät Yhdysvaltain länsirannikon lämmössä harjoitellen yhdessä USAn maajoukkuemelojien ja -soutajien kanssa. Panostaminen tuotti tulosta ja niinpä Mikon ura huipentui Barcelonassa 1992, missä loistavien alku- ja välierävoittojen siivittämänä hän otti kajakkiyksiköiden 500 metrin Olympiakullan ajalla 1.40.32. Veljesten kajakkikaksikko selviytyi Barcelonassa välieriin. Veljesten Olympiaura jatkui vielä Atlantassa 1996, jossa Mikon sijoituksena oli hieno seitsemäs tila 500m ja yhdeksäs tila 1000m. Mikko meloi myös Maailmanmestariksi Kööpenhaminassa 1993 500 metrin matkalla.
Ennen Mikon ja Ollin Olympia menestystä seuralla oli kaksi muuta Olympiamelojaa; Hannu Kojo oli Montrealissa 1976 sijalla 6 ja Moskovassa 1980 sijalla 9. Eero Hynninen meloin Montrealissa välieriin. Pekka Nurmi on edustanut Suomea vuoden 1991 senioreiden MM- kilpailuissa.
Muita sekä pohjoismaisella että Suomen- tasolla menestyneitä melojia on useita.
Vuonna 2008 seurassa on useita lupaavia nuoria kilpamelojia, jotka ovat yltäneet ikäluokkansa nuorisomestaruuskilpailuissa voittoihin ja lukuisiin muihin mitalisijoituksiin. Heiltä voi odottaa menestystä myös tulevina vuosina.
Mikkelin Melojat on erittäin kiitollinen Suomen Kanoottiliiton päävalmentajana pitkään toimineelle Jorma Lehtosalolle 1980 ja -90 luvuilla saamastaan valmennuksellisesta ja muusta tuesta.
 
Pekka Nurmi